Ravintola- ja ruokakulttuuri Suomessa

Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen ravintola- ja ruokakulttuuriin! Olemme varmasti kaikki yksimielisiä siitä, että ravintolakulttuuri on kokenut viime vuosikymmeninä varsin suuria muutoksia eikä ruokakulttuurikaan ole aivan entisellään.

Etnisyys

Ravintolakulttuuriin on vaikuttanut ehkä eniten etnisten ruokapaikkojen lisääntymien ja etnisten vaikutteiden hiipiminen ravintolaan kuin ravintolaan.

Kun etnisyys rajoittui vielä 80-luvulla italialaiseen, kreikkalaiseen, kiinalaiseen ja venäläiseen ruokaan sekä hienoista paikoista saatavaan ranskalaistyyliseen ruokaan, löytyy suomalaisista kaupungeista nykypäivänä bengalilaisia, thaimaalaisia, libyalaisia, gruusialaisia, kreikkalaisia, etiopialaisia ja vaikka ties mistä kaikkialta kotoisin olevia ravintoloita. Myös esimerkiksi laajan Välimeren alueen vaikutteita yhdisteleviä ravintoloita on paljon eli etnisyys elää ja mukautuu koko ajan.

Myös suomalaisuus ja pohjoismaisuus nähdään leimallisina ja oman ravintolansa ansaitsevina etnisinä piirteinä kaikkien kaukaa tulleiden vaikutteiden rinnalla. Turisteille nämä pelkistetyn muotokielen ja puhtaan, raikkaan ruoan ravintolat ovat eksoottinen ja elähdyttävä kokemus, mutta kyllä suomalainenkin ruokavieras nauttii kunnollisesta poronkäristyksestä tai loimunieriästä.

Fine dining

Lisääntyvä trendi näyttäisi olevan myös syöminen hyvin ja miellyttävässä ympäristössä. Yhä useampi suomalainen osaa arvostaa korkealaatuisista ja lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa, jonka maut ja ulkonäkö on hiottu huippuunsa. Enää ravintolassa ei tilata pelkkää pippuripihviä, vaan ollaan valmiita tutustumaan uusiin makuihin. Paikan hyvyyttä ei enää myöskään mitata ruoka-annosten koolla, vaan makuelämysten upeudella.

Trendikästä on olla ekologinen ja välttää hävikkiä myös ravintolamaailmassa. Asiakas valitsee mieluusti ravintolan, joka osaa kertoa ottavansa tällaiset seikat huomioon. Onpa päivänvalon nähnyt jo ensimmäinen suomalainen hävikkiraaka-aineista ruoan valmistava paikkakin.

Tilan viihtyisyys on tärkeää

Asennoituminen ravintolassa syömiseen on kokonaisuudessaan muuttunut. Myös tilan ja interiöörin merkitys on kasvanut ja ravintolat pyrkivät vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin melko nopeassa tempossa uusittavilla sisustuksilla.

Toisaalta osataan arvostaa vanhaa ja perinteistä sekä jo vuosikymmeniä entisellään säilyneet ravintolat ovat suurta huutoa. Modernia ja räikeää vierastetaan, kun taas vaalea funkkistila ja tumma puu tuntuvat arvokkaan trendikkäiltä. Kilpailussa pärjäävät hyvin ruokapaikat, jotka ovat ymmärtäneet oman arvonsa ja pitäneet sitkeästi kiinni linjastaan läpi myllerryksen vuosien.

Kotonakin syödään toisin

Myös kotona syötävä ruoka on muuttunut sitten 80-luvun. Terveellisyyden merkitys raaka-aineiden ja valmistustapojen valinnassa on korostunut ja perheissä ymmärretään yhdessä syömisen suuri merkitys. Ruokatrendit, kuten karppaus, vaikuttavat aina muutaman vuoden kerrallaan kadotakseen sitten taas unholaan. Ruoasta keskustellaan paljon ja sosiaalinen media pursuu ihmisten omista aterioistaan ottamia kuvia. Ravinto on muuttunut välttämättömästä hyödykkeestä toisaalta viihteeksi ja toisaalta stressin aiheuttajaksi, kun on kerta kaikkiaan mahdoton syödä oikein.

Ruokailusta on tullut kokonaisvaltaisempi asia kuin pelkän energian tarpeen tyydyttäjä. Toisaalta ruokaan suhtaudutaan vakavasti ja siitä pyritään luomaan mahdollisimman maukasta ja elämyksellistä. Samalla ruokaan suhtaudutaan lähes kuin lääkkeeseen, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään ja parantamaan sairauksia ja lisäämään hyvinvointia.

Kotitalouksissa pyritään myös yhä useammin huomioimaan erilaisia ruokailuun liittyviä eettisiä seikkoja. Ilmastoystävällisyys huomioidaan pitämällä kasvisruokapäiviä tai luopumalla esimerkiksi lihasta tai juustoista kokonaan. Ihmisoikeudet huomioidaan boikotoimalla elintarvikkeita, joiden tuotannossa on riistetty työvoimaa. Ruokailusta on tullut suorastaan poliittista kaikkein tiedostavimmissa perheissä. Vegaanisuus on yleistynyt eläinten oikeuksien huomioimisen lisääntyessä, samoin riistan syöminen eettisenä ja puhtaana vaihtoehtona.

Myös ruoan laittamisesta ja leipomisesta on tullut trendikästä. Einesten käyttäjiä pidetään heikkoina ja etenkin lapsilleen eineksiä syöttävät äidit kokevat jatkuvaa huonoa omaatuntoa. Netti on myös muuttanut ruoanlaiton tapoja, sillä enää ei selata tuttua vanhaa keittokirjaa ja valmisteta aina niitä samoja, varmoja ruokia, vaan seurataan ruokabloggaajia ja etsitään uusia, upeita ruokaelämyksiä. Itse ruoan valmistaminen tapahtuu sitten videon opastuksella. Tämän jälkeen valmistunut ruoka kuvataan ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Erilaiset tavat ostaa ruokaa ovat muuttaneet kotiruokailua 2000-luvulla. Ruokapiirit ja luomuruokapiirit ovat välillä yleistyneet ja toisinaan lähes unohtuneet palatakseen taas takaisin. Ruokaa myös tilataan erilaisilta kauppakassin toimittajilta, joista jotkut suunnittelevat viikon ateriat valmiiksi ja laittavat raaka-aineiden mukaan reseptinkin. Myös hävikkiruokaa voi tilata nettikaupasta ja osallistua näin ilmastonmuutosta vastaan käytävään kamppailuun vähentämällä ruokahävikkiä.

Kahtia jakautunut Suomi

Täytyy muistaa, että oikeastaan kaikki edellä kirjoitettu koskee vain hyvinvoivaa ja taloudellisesti hyvin menestynyttä Suomea. On myös köyhä ja köyhtyvä maa, joka ostaa kaupasta juuri sitä, mihin on varaa, tai valmistaa ruokansa siitä, mitä ruokajonossa tällä kertaa on jaettu. Alennuslappuja metsästävät ja ruoka-avun varassa elävät perheet ovat lisääntyneet eikä niillä juuri ole varaa tehdä eettisiä tai ekologia valintoja.

Laitosruokailussakin näkyy muutos

Koulu-, opiskelija- ja lounasruokalan ruoka ovat isossa roolissa suomalaisten syömistottumuksissa. Myös niissä näkyy kulttuurin uudistuminen – salaattipöydät ovat yleistyneet, leivät monipuolistuneet ja kasviruoka kuuluu itsestään selvänä vaihtoehtona joka päiväiseen tarjontaan. Uskonnolliset seikatkin otetaan huomioon ja liha on yhä useammin kanaa tai nautaa.

Terveellisyys otetaan myös yhä tarkemmin huomioon laitoskeittiöissä. Jauhokastikkeita, jotka aikaisemmin olivat perunan kera tarjottuna suomalaisten perusruokaa, ei juuri enää tapaa. Vihannesten valikoima on monipuolistunut ja yhä useammin tarjolla on kaikille tarkoitettu kasvisruoka.