Suomalainen jouluruoka ja mistä sitä saa

Suomessa on kaksi jouluperinnettä, jotka kuuluvat kiinteästi juhlapyhän viettoon. Ne ovat pitkän kaavan mukainen jouluateria ja rentouttava joulusauna, joista kummankin historia on vuosisatoja vanha. Jouluaterian kaltainen runsas juhla-ateria oli tapana nauttia jo ennen kristinuskon yleistymistä perinteisen sadonkorjuujuhla kekrin aikoihin syksyllä.

Nykypäivänä jouluateria on perheen ja suvun keskuudessa nautittava juhla-ateria, jonka ääressä vietetään hyvä tovi. Sitä varten pöytä katetaan ja koristellaan kauniisti. Myös juhlaa kunnioittava pukeutuminen kuuluu asiaan, vaikka pyhää vietettäisiin vain perhepiirissä.

Perinteiset suomalaiset jouluruoat

Perinteisten jouluruokien perinne on muotoutunut vuosisatojen kuluessa ja on ollut lähimpänä nykyistä muotoaan jo 1900-luvun alusta alkaen. Jouluruokien joukossa on sekä säätyläisten että talonpoikien perinteisiä ruokia ja juhlaruokia. Niitä nautitaan nykyään varsin yhtenäisesti joulupöydässä koko Suomen alueella lukuun ottamatta pieniä maakuntakohtaisia eroja.

  • Kalaruoat

Lipeäkala jouluruokana on tullut suomalaiseen joulupöytään ruotsalaisten vaikutteiden kautta. Perinteisesti sitä valmistettiin kuivatusta kuhasta tai hauesta. Lohi ja graavilohi ovat tyypillisiä joulupöydän vaihtoehtoja vahvanmakuiselle lipeäkalalle. Silli kuuluu perinteisesti joulupöytään ainoana suolakalana. Silli juontaa juurensa ajalta, jolloin kaloja säilöttiin suolaamalla. Tämä oli seurausta suolan yleistymisestä tavallisenkin kansan käyttöön 1700-luvulla.

  • Liharuoat

Joulukinkku on ehdoton joulupöydän kruunu ja se on perinteinen jouluruoka kaikissa Pohjoismaissa. Sianliha on kuitenkin saavuttanut ykkösasemansa joulupöydässä vasta 1900-luvun alkupuolella ja sitä ennen joulupöydässä saatettiin tarjota vaihtoehtoisesti nautaa tai lammasta. Kalkkuna on löytänyt tiensä suomalaiseen joulupöytään yhdysvaltalaisten vaikutteiden myötä. Valtameren toisella puolella kalkkunaa syödään joulun sijaan marraskuun lopulla vietettävän kiitospäivän juhlan yhteydessä.

  • Laatikot ja lisukkeet

Erilaiset laatikot, kuten peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikko, olivat perinteisiä säätyläisten juhlaruokia. Niistä tuli yleisempiä kansan keskuudessa 1800-luvulla. Joulupöydässä on usein tarjolla lisukkeeksi myös keitettyjä perunoita, jotka yleistyivät tavallisenkin kansan keskuudessa 1700-luvun loppupuolelta alkaen.

Punajuurisalaatti eli rosolli on kulkenut myös nimellä sallaatti, jonka resepti kehittyi aikanaan säätyläispiireissä. Tuolloin sen aineksia olivat peruna, suolasilakat ja sipuli, mutta resepti muuntautui myöhemmin nykyiseen muotoonsa.

  • Herkut ja makeiset

Piparkakut juontavat juurensa 1300-luvun Saksaan, josta perinne kulkeutui myöhemmin 1700-luvulla Ruotsin kautta Suomeen. Mausteisilla herkuilla on kuitenkin eksoottisempi historia, sillä niiden resepti on peräisin ristiretkeläisten idänmatkoilta. Lehtitaikinasta valmistettujen ja luumuhillolla täytettyjen joulutorttujen tapaisia leivonnaisia leivottiin aikanaan myös Englannissa ja Ruotsissa ja ne yleistyivät säätyläispiireissä 1800-luvun puolen välin jälkeen.

Riisipuuro oli aikanaan juhlavampi versio perinteikkäästä ohra- ja kaurapuurosta. Riisiä alettiin tuoda Suomeen vasta 1800-luvulla ja se oli tuolloin eksoottinen sekä ylellinen ruoka-aine. Raaka-aine yleistyi 1900-luvulla, mutta riisipuuro säilytti silti asemansa joulupöydässä. Joulupuuroon on perinteisesti piilotettu yllätykseksi kokonainen manteli.

Pähkinät, kuivatut hedelmät ja hedelmäkeitot yleistyivät joulupöydissä 1800-luvun lopulta lähtien. Tuolloin eksoottisten tuotteiden tuontikustannukset pienenivät, kun höyrylaivat pystyivät kuljettamaan entistä suurempia määriä tuotteita aiempaa nopeammin ympäri maailmaa. Sekahedelmä-, luumu- ja rusinakeitot ovat siitä asti olleet osa joulupöydän herkkuja.

Joulupöydän juomat

Jouluolut valmistettiin ennen vanhaan kotona. Perinteen mukaan olut pantiin Annan nimipäivänä ja sitä sai nauttia Tuomaan päivänä. Nykyään jouluolut hankitaan useimmiten kaupasta. Markkinoilla on tarjolla nykyään useita eri laatuja niin isoilta panimojäteiltä kuin pieniltä artesaaniolutpanimoiltakin. Joulupöydän ruokajuomana viini on uudempi tulokas, mutta se on saavuttanut nykyään vakaan jalansijan perinteisen jouluoluen sijaan.

Glögi on suuren suosion saavuttanut, perinteikäs mausteinen ja lämmittävä joulujuoma, jonka sekaan voi ripotella manteleita tai rusinoita. Juomaa nautittiin Ruotsi-Suomessa jo keskiajalla, mutta sen juominen yleistyi vasta 1960-luvulla kaiken kansan keskuudessa. Snapsit eli jouluviinaryypyt puolestaan olivat osa historiallista kansanperinnettä, sillä niiden uskottiin tuovan hyvää onnea ja runsasta satoa. Toisinaan glögi ja joulusnapsi yhdistetään terävöitetyn glögin muodossa.

Mistä jouluruokia saa?

Perinteisesti jouluruokien reseptit ovat kulkeneet perheissä sukupolvelta toiselle. Maittavien annosten valmistaminen kotona on ollut paljon aikaa ja vaivaa vaatinut projekti, joka aloitettiin hyvissä ajoin ennen juhlaa. Jouluateria on perinteisesti ollut Suomessa vuoden tärkein juhla-ateria, johon halutaan panostaa.

Nykyään kattavan määrän jouluruokia saa hankittua valmiina lähes jokaisesta lähikaupasta ja valmiiden jouluruokien taso on kehittynyt vuosi vuodelta. Etenkin työläämpien jouluruokien, kuten erilaisten laatikoiden valmisversiot, ovat suomalaisperheissä suosittuja hankintoja joulunajan kiireitä helpottamaan.

Mistä saa eettistä ja luonnonmukaista jouluruokaa?

Nykyään jouluruoan eettisyys ja ympäristöystävällisyys kiinnostaa kuluttajia ja markkinoille on tullut esimerkiksi luomutuotettua joulukinkkua. Hyvin varustetuista suurista supermarketeista löytyy kattavat valikoimat luomutuotteita ja kasvissyöjille soveltuvia vaihtoehtoja perinteisille jouluruoille. Erikoisempia biologisesti tuotettuja tuotteita, kuten erikoisjuustoja tai -viinejä, kannattaa etsiä luomuruokamyymälöistä, sillä niiden valikoimat ovat laajemmat.

Jouluruokaa ravintoloista

Jouluruokia on myös tarjolla ennen joulua ja juhlan aikaan ravintoloissa. Osa ruokapaikoista lisää vain joitakin jouluruokia menuun, toisissa on tarjolla esimerkiksi kokonainen joulubuffet. Jouluaattona suurin osa ravintoloista, kuten muistakin palveluista ja liikkeistä, sulkee ovensa pyhäpäivän kunniaksi. Ainakin suuremmista kaupungeista ja hotelleista on kuitenkin mahdollista löytää paikkoja, joissa on tarjolla jouluateria.

Ravintolavaraus jouluaterialle kannattaa kuitenkin tehdä hyvissä ajoin, sillä useimmat ravintolat vaativat ennakkovarauksen valmistautuakseen kävijämäärään jo ennalta. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä avoinna olevien ruokapaikkojen suhteen on tavallisesti jouluaattoa enemmän valinnanvaraa.