Suomalaisia herkkuja

Suomalainen keittiö on kansainvälistynyt ja mukautunut nykyaikaan monilta osin, mutta vanhat perinteet ja perinneruoat ovat kuitenkin pitäneet pintansa. Etenkin juhlapyhien perinteiset annokset ja jälkiruoat ovat pysyneet miltei muuttumattomina näihin päiviin asti. Kansainvälistyminen on perinteistä huolimatta tuonut suomalaiseen keittiöön paljon uusia vaikutteita ja ruokalajeja. Terveyteen liittyvän tiedon lisääntyminen on lisännyt kasvissyöntiä sekä erilaisten superfoodien ja terveysvaikutteisten ruokien käyttöä suomalaisessa keittiössä.

Suomalainen keittiö

Suomalainen keittiö on saanut paljon vaikutteita etenkin Venäjältä ja Ruotsista. Perinteisesti Suomessa on syöty käytännöllisesti ja arkisesti. Ilmasto-olot ovat asettaneet omat rajoituksensa raaka-ainesten saannille ja pääosassa ovat olleet talven yli säilyvät juurekset, viljat ja liha.

Perinteisesti tärkeää on ollut ruoan runsas energiapitoisuus. Mausteita on yleisesti käytetty vähän suolaa lukuun ottamatta. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, käytetään maitotaloustuotteita runsaasti. Maitoa on totuttu perinteisesti juomaan päivittäin ja erilaisia hapanmaitotuotteita, kuten viiliä ja jogurttia, syödään paljon.

Satavuotiaan Suomen kansallisruoka

Satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä, joka voitti tittelin yhteensä 10 000 äänellä.

Ensimmäinen äänestysvaihe suoritettiin kesällä 2016, jolloin tuloksena saatiin lista yli tuhannesta erilaisesta kansallisruokaehdotuksesta. Voittajan valinta ei ole yllättävä, sillä rukiista tehty herkku on säilynyt suomalaisten kestosuosikkina vuosikymmenten ajan ja on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria.

Kilpailuraati valitsi eniten ääniä saaneista finalistiehdotuksista 12 ruokaa loppukilpailuun. Muita vaihtoehtoja ruisleivän lisäksi olivat pizza, hernekeitto, mämmi, kalakeitto, paistetut muikut perunoilla, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, karjalanpaisti, graavikala ja maksalaatikko. Finaaliäänestykseen osallistui yhteensä kaikkiaan 50 000 suomalaista. Kärkijoukossa olivat myös muun muassa karjalanpiirakka, karjalanpaisti sekä paistetut kalat perunamuusin kera.

Luomu, lähiruoka ja superfoodit

Terveysajattelun uusi aalto on vallannut myös suomalaisen keittiön. Perinteiset ruokatottumukset ovat väistymässä ja monilta osin jo väistyneet uusien terveysvirtauksien alta.

Monet ovat alkaneet kyseenalaistaa ravitsemukseen liittyviä väittämiä. Luomuruoka on noussut arvoonsa ja lähiruokaa on alettu arvostaa aina enenevissä määrin. Useat karsastavat lisäaineilla kyllästettyjä valmisruokia. Perinteisesti Suomi on ollut maitotaloustuotteiden maa, mutta viime vuosina monet ovat alkaneet vältellä maitotuotteita niiden kyseenalaisten terveysvaikutusten vuoksi.

Superfoodeja ja muita terveysvaikutteisia ruokia löytyy jo melkein jokaisen ruokakaupan hyllyltä. Lisäksi luontaistuotekauppojen valikoimat ovat lisääntyneet huimasti. Raakaruoka ja elävän ravinnon käyttö on lisääntynyt viime vuosina myös Suomessa, vaikka tuoreiden raaka-aineiden saanti onkin haastavaa kylmänä kautena.

Ruisleivän merkitys on suuri

Ruisleipä on lähtemätön osa suomalaista identiteettiä ja ruokakulttuuria. Kuten nimikin jo kertoo, on kyseessä rukiista valmistettu tumma leipä, joka valmistetaan hapattamalla taikinajuureen. Monesti ruisleipätaikinaan lisätään muita viljoja, kuten vehnää tai perunaa. Vehnä tuo leipään sitkoa ja lisää täten rakenteen kuohkeutta. Peruna puolestaan lisää säilyvyyttä ja täyteläisyyttä.

Vaikka suomalaiset himoitsevat ruisleipää, on se monien ulkomaalaisten makuun kovin vahva. Sitä syödään aamiaiseksi, välipalaksi ja monesti pääruoan yhteydessä. Leikkeleet, juustot, levitettävät sulatejuustot ja voi sopivat hyvin ruisleivän kyytipojaksi.

Rukiin terveysvaikutukset ovat erinomaiset, sillä se alentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kuitu parantaa vatsan toimintaa ja helpottaa myös painon hallintaa. Lisäksi kuitupitoinen hiilihydraatti pitää verensokerin tasaisena pitkään.

Mämmi

Mämmi on rukiista valmistettu perinteinen suomalainen pääsiäisherkku. Se on imelletty puuromainen herkku, jonka raaka-aineina on käytetty vettä, ruismallasta sekä ruisjauhoja. Tämä jälkiruoka syödään usein kerman, vaniljakastikkeen tai maidon kera. Monet ripottelevat mämmin päälle kerroksen sokeria makeutukseksi, sillä sen oma maku on luonnollisen rukiinen. Tämä perinteinen ruoka ostetaan nykyään eineksenä ja harvat enää valmistavat sitä kotona. Suosiosta kertoo se, että tätä ruokalajia myydään huikeat 2 miljoonaa kiloa vuodessa.

Graavilohi valloittaa kalanystävien sydämet

Graavilohi on vastustamaton pohjoismainen herkku, joka on osa suomalaista ruokakulttuuria. Harvat valmistavat sitä nykyään enää itse, vaikka sen valmistaminen ei sinällään ole vaikeaa. Perinteisesti graavilohta yhdistellään ruisleivän kanssa, koska kaksikon maut täydentävät toisiaan. Tämä maukas kalaruoka kuuluu myös suomalaiseen joulupöytään.

Graavilohta ei kuumenneta, vaan lohifileiden väliin laitetaan suolaa, ripaus sokeria ja halutessa muita mausteita. Fileet kääritään nahkapuoli ylöspäin ja jätetään kypsymään 1-4 päiväksi kylmään. Alun perin graavaus on kehitetty kalan säilyttämiseksi ilman kylmätiloja.

Leipäjuusto vie kielen mennessään

Leipäjuusto on maukas, suussa narisevalta tuntuva juusto, jota tarjoillaan sekä makeana että suolaisena herkkuna raakana tai grillattuna. Jälkiruokana tarjoiltuna leipäjuustoa voi lämmittää ja tarjoilla lakkahillon kanssa.

Leipäjuusto on paistettu tuorejuusto, jota valmistetaan pääasiassa Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Valmistus tapahtuu lisäämällä kuumennettuun maitoon juoksutinta, joka erottelee valkuaismassan herasta. Näin valmistettu massa muotoillaan yleensä kiekkomaiseksi ja paistetaan. Paistamisen yhteydessä juuston pinnalle muodostuu sille ominaiset ruskeat pilkut.

Karjalanpiirakka

Karjalanpiirakka on kotoisin nimensä mukaan Karjalasta ja se on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi. Lämmitetty pieni herkku on monen suomalaisen suosikkivälipala ja piirakoiden päälle levitetään perinteisesti munavoita.

Karjalanpiirakka muodostuu hapattamattomasta ruiskuoresta, joka on paineltu riisipuuron ympärille, mutta riisimössön sijasta voidaan käyttää myös ohraryynipuuroa, perunasosetta tai porkkana-riisisosetta.